1. Junalla jäätikölle
Aamiaiselle kiirehdittiin heti kun se oli tarjolla. Kieltämättä aamiainen oli hyvä ja riittoisa. Nopean vatsan täytön jälkeen suuntasimme kohti rautatieasemaa. Olin netistä lueskellut että juna Zugspitzelle lähtee "next to railwaystation". No asemalle saavuttuamme ei kyllä junaa näkynyt missään, vaikka aikataulun mukaan piti kohta jo olla lähdön ajankohta.Hetken palloiltuamme asemalla näimme kauempana mainokset Zugspitzesta, joten äkkiä alikulkutunnelia pitkin toiselle puolelle raiteita. Sieltähän löytyikin lipunmyyntikoju ja juna odottelemassa. Luukulle ostamaan lippuja, myyjä sanoi ett 102 euroa ja juna lähtee 2 minuutin päästä. Ei muuta kuin kuvetta kaivamaan. Tässä kohtaa kyseinen summa tuntui hurjalta, mutta jälkikäteen ei kyseessä ollut edes kallis reissu siihen nähden mitä oli luvassa. Lippu siis sisältää nousun vuorelle ja paluun tietenkin. Reittejähän on 2, eli pääsee junalla jäätikölle ja sieltä gondolihissillä ylös tai vaihtoehtoisesti pääsee aiemmalta asemalta suoraan godolilla ylös huipulle.
Päädyimme reittiin "junalla jäätikölle - gondolilla ylös - toisella gondolilla Eibseelle ja junalla takaisin". Uskon vielä jälkikäteenkin että tuo oli paras vaihtoehto.
Junassa oli muitakin, aikamoinen joukkio japanilaisia turisteja. Kerrankin löytyi joku joka otti enemmän kuiva kuin me. Juna matka oli aluksi mukavaa peltomaisemaa, muuta jo muutaman aseman jälkeen alkoi melkoisen jyrkkä nousu.
Lehmiä pellolla heti lähdön jälkeen.
Peltoa ja vuorta tarjolla
Pikkuhiljaa maisemat muuttuivat jylhemmiksi. Eibsee järven jälkeen nousu muuttui aina vaan jyrkemmäksi, maisemat olivat silmiä hiveleviä. Etenkin kun pääsi näkemään kilometrin korkeudella olevan Eibseeen reilusti yläpuolelta.
Mutkaa ja nousua riitti
Eibsee on jo kaukana alapuolella.
Ennen tunnelia juna pysähtyi viimeiselle asemalle, jonka jälkeen syöksyimme pimeyteen. Tunneli olikin yllättävän pitkä ja jyrkkä.
Tunnelin jälkeen saavuimme asemalle.
Jäätikkö sulaa
Asemalle päästyämme, suuntasimme ulos. Kirkkaus oli yllättävä, vaikka sumu oli paksu tai paremminkin olimme pilvessä.2. 2920 metriä
Seuraava etappi gondolilla ei ollut pitkä. Huipulle päästyämme pyrimme heti näköäalatasanteelle. Näköalatasanteelta ei kyllä näkynyt mitään, olimme aivan pilvessä. Otimme kuvan PhotoStopilla, Tämän jälkeen siirryimme sisätiloihin ruokailemaan ja odottelemaan sään selkiämistä.Ruokailun aikana jo alkoi sää seljetä, eli näimme pilkahduksia auringosta. Ruokailun päätyttyä siirryimme takaisin ulkotiloihin. Sää oli hieman parempi, vaikka edelleen olimme pääosin pilvessä. Huipulla näki hetkittäin hyvin, mutta alaspäin oli pelkkää pilveä. Pikkuisen aikaa pyörittyämmen huipun lähellä huomasimme syrjemmällä lisää rakennuksia. Sieltä löytyikin vanha puoli, tai niin ainakin luulen. Siellä oli siis lisää ravintoloita ja matkamuistokojua jne.
"Vanha" puoli
Uusi puoli
Muutaman souveneerin ostettua ja maisemia ihailtuamme päätimme siirtyä ales. Tällä kertaa siis toista kautta. Eli pyrimme gondooliin, joka vie kohti Eibsee järveä. Tässä gondoolissa ei tarvinnut olla yksin. Tämä siis huomattavasti suositumpi kuin jäätikön kautta kulkeminen ja syykin selvisi kohta, eli goondoolin liikkeelle lähdettyä ei mennyt kuin hetki kun näkymä oli silmiä hivelevä.
Näkymät hissin ikkunasta
3. Eibsee järvi
Vuoren "juurella" eli Eibseen hissillä
Virkistäytymistä
Virkistäytymisen jälkeen suuntasimme järven ympäri menevälle kävelytielle sen enempiä miettimättä, eikä kaduta yhtään :)
Panoraamoja järvikierrokselta.
Tie kulki pääsoin järven rantaa, välillä oltiin järven pinnan tasolla ja välillä taasen kymmeniä metrejä yläpuolella. Näkymät olivat kaiken aikaa mukavia tasaisella tallaamiseen tottuneelle.
Räpsyjä polun varrelta
Järven kiertäminen vei rauhallisesti kävellen ja maisemista nauttien hieman vajaa 3 tuntia(tarkastin kuvista oluesta olueen välisen ajan).
Nestetankkauksen jälkeen oli paluu junalla Eibseen asemalta takaisin Garmischiin.
Junaa odotellaan.
Kiskojen välissä menee "ketju", jotta ei hyydytä mäkeen
Takaisin Garmischissa
4. Ravintolan metsästys.
Edellisen illan jäliltä oli huono maku paikallisesta ravintolatarjonnasta. Olin kyllä aivan varma että jossain päin niitä ravintoloita on ja suomalainenhan ei kysy. No lähdimme aivan tuurilla majoitukselta aivan toiseen suuntaan kuin aiemmin, niin johan löytyi kävelykatu. Kävelykadulla oli kauppaa ja ravintolaa vieri vieressä. Päädyimme mukavan oloiseen ravinteliin ja tilasimme edellisen illan makkarasaalatti pettymyksen jälkeen wienerschnitzelit, eikä ollut pettymys.
Täältä löytyy ruokaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti